Viking Line tarjosi joulukuussa klubilaisilleen edullisia risteilyjä, joululahjana tavallaan, ja tartuin silloin 4 euron risteilytarjoukseen, Helsinki-Tukholma-Helsinki. Varsinkin kun tuohon hintaan vielä sai kahden hengen parisängyllisen hytin, ja jopa ystävänpäivälähdölle, niin tarjoushan oli mainio.
Siinä sitten kävi niin, että löysin itseni ystävänpäivänä 14.2.2016 ystäväni seurassa Viking Gabriellalta, matkalla kohti Tukholmaa. Risteily oli kyllä erinomaisen miellyttävä. Hytti oli pienehkö, sinne ei paljon muuta mahtunut kuin se sänky ja vessa, mutta eipä sitä nyt muuta oikeastaan tarvinnutkaan. Ilman ikkunaakin pärjäsi aivan hyvin. Aikaahan saattoi myös viettää laivan muissa tiloissa.
Söimme menomatkalla illalla laivan buffetissa. Sekin pääsi myönteisesti yllättämään. Alkupalapöydät, sekä kala- että liha-/salaattipuoli olivat erinomaisia ja vanhoista kaavoista poikkeavia. Oli esimerkiksi ihan oikeaakin mätiä, jopa siianmätiä, tarjolla. Oli hyvää, tuoretta leipää, oli mureaa lihaa jne.
Lämpimät ruoat jäivät osaltani aika vähiin, mutta sen sijaan nautiskelin sitten päätteeksi hieman jälkiruokapöydän herkuista.
Maha täynnä, sopivasti, olikin mukava siirtyä baari-/yökerhopuolelle nauttimaan hieman ruoansulatusjuomaa ja -ohjelmaa. Menevän orkesterin tahdissa tuli jopa hieman tanssahdeltua. Katselimme myös iltaohjelmassa ollutta showta, joka oli ihan mukiin menevä. Näissäkin tuntuu olevan välillä aikamoista vaihtelua.
Aika aikaisin kuitenkin vetäydyimme yöpuulle. Hytissä oli kiva makoilla sängyllä ja katsella televisiosta satunnaista ohjelmaa, ennen nukkumatin saapumista.
Aamulla nukuimme pitkään, ei ollut kiire mihinkään. Turun laivoilla seilaamaan tottuneelle onkin aika ylellistä saada viettää laiva-aamua sängyssä. Ja mikä parasta, vaikka ei hytissämme ollut ikkunaa niin televisiosta saattoi saada keulakameran kuvaa ja nähdä, että milloin satama häämötti.
Laivan saavuttua satamaan poistuimme katselemaan Tukholmaa. Ensikohteeksi ja aamukahvipaikaksi olimme valinneet kävelymatkan päässä Vikingin terminaalista sijaitsevan Fotografiska-museon. Yläkerran kahviosta (ja ravintolasta) on upeat näkymät veden yli ja Tukholman ytimeen ja saarille. Nautimme aamiaista ja maisemia.
Tutustuimme myös Fotografiskan näyttelyihin, joita olikin useampia, tässä ihan pari otetta.
Mikäli olet lainkaan kiinnostunut valokuvataiteesta niin Fotografiskan näyttelyitä voi kyllä lämpimästi suositella. Museo ei ole suuren suuri, näyttelyitä on kerrallaan noin 4-5 kpl, talon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa. Eikä pääsymaksukaan nyt ihan huiman kallis ole, 120 kruunua normihinta.
Parin tunnin päästä jatkoimme matkaa ja kipusimme veden rajasta Söderin korkeuksiin miltei museon vieressä sijaitsevia portaita. Sieltä ylhäältä on myös hyvät näkymät Tukholman skylineen. Kävelimme hieman summamutikassa Söderin katuja ja katselimme sopivaa lounaspaikkaa. Kuten Suomessa, myös Ruotsissa on hyvät lounashinnat ravintoloissa, joita toki kannattaa hyödyntää. Sattumalta löysimme pienen bistrotyylisen ravintolan, Bistroteket, jossa oli tarjolla lounasta hintaan 99 kruunua, ja valita saattoi kahdesta eri ruokalajista. Valitsimme molemmat lohen, joka olikin vallan herkullinen. Alkusalaattipöytä ei ollut kovin laaja, mutta tuoretta hyvää salaattia ja leipää oli tarjolla.
Lähdimme suunnistamaan takaisinpäin laivan suuntaan, tarkoituksena käydä jossain ruokakaupassa eväsostoksilla. Eksyimme kuitenkin myös piipahtamaan Sofian kirkossa, joka olikin aika mielenkiintoinen kirkko korkealla mäellä. Kirkon vierellä oli jäljellä vanhoja puutalokortteleita. Kirkko oli ihan avoinna, ja käväisimme myös siellä sisällä tutkimassa.
Matkan varrelta löysimme pienehkön kioskinomaisen putiikin, josta saimme hieman evästä mukaan laivalle. Ilma ei ollut seljennyt vaikka säätiedotus oli hieman aurinkoa lupaillut, joten vaikka ei satanut, niin kylmä viima puhalteli siihen malliin, että olimme iloisia kun viimein pääsimme takaisin terminaaliin ja laivalle.
Takaisintulomatkalla kävimme syömässä laivan grillissä. Tilauksen kanssa oli hieman häiriötä ja ystäväni ei saanutkaan ruokaansa läheskään samaan aikaan kuin minä omani, ilmeisesti tarjoilija oli sen unohtanut tilata kokonaan. No, korvauksena hän sai nauttia Foodgardenin alkupalapöytää ruokaa odotellessaan. Sinällään ruoissa jotka tulivat ei mitään moittimista ollut.
Illan aikana osallistuimme myös hieman ohjelmaan, eli musiikkivisaan. Ja osuimme katsomaan myös shown.
Mutta sitä minä jaksan ihmetellä, että nykyään laivoilla veden juonti on joka paikassa maksullista (poikkeuksena toki buffetti). Aiemminhan oli esimerkiksi kahviloissa, lasten leikkipaikkojen lähellä jne. vesihanat, joista sai käydä juomassa janon yllättäessä. Nyt maksat itsesi kipeäksi vesipulloista. Tai juot sitä hanavettä. Ehkä se onkin nykyään ihan juotavaa…
Muutoin oli oikein positiivinen kokemus tämä pieni pyrähdys laivalla ja Tukholmassa. Ainakin vaihtelua Turun reitin hektisiin vuorokauden risteilyihin taikka sitten pitkään päivään Tukholmassa.