Mutta tätä tuskaa, kun kone alkaa käydä vanhaksi ja olisi päivityksen aika. Millainen kone, mistä ja mihin hintaan? Uusia malleja pukkaa maailmalle jatkuvalla , joten jos en osta tänään voisin ensi viikolla saada jo entistä paremman mallin tai aiemman mallin halvemmalla. Myyjät soittavat ja kaupittelevat liisaussopimusta, johon kuuluu ohjelmat ja varmuuskopiot ja varakoneet.

Mitä tehdä? Neuvoja satelee, kun suunsa avaa ja kysyy, mutta loppujen lopuksi pitäisi aivan itse osata määritellä mikä nyt on tärkeintä omassa työvälineessä. 

Kuinka tärkeä on muistin koko, entä mikä käyttöjärjestelmä valita? Kuinka paljon sitä nyt sitten joutuu kantelemaan ympäri maailmaa, pitäisikö olla kevyt ja akkukestoltaan riittävä vai ennemminkin muilta ominaisuuksiltaan huippuluokkaa?

Ja kyllähän tämä entinenkin kone toimii, se pitäisi vain putsata kaikesta roinasta. Olen tässä pohdiskellut formatointia, mutta siihenkin pitäisi sitten uhrata varmaan yksi kokonainen päivä. Ainakin.

Joskus sitä miettii, että oli se elämä ennen yksinkertaista, kun riitti että oli kynä ja paperia, tai sitten kirjoituskone ja kalkkeeripaperit ja tipexit ja niiden suhrut ja uudelleen kirjoittamiset ja … Ei, ei se tainnut elämä silloinkaan olla yksinkertaista. Faksi mullisti aikanaan sen toimiston, jossa tein hommia, telexit unohtuivat ja ihastelimme kuinka pystyimme minkä vaan piirroksen tai tekstin lähettämään faksin avulla toiselle puolelle maailmaan… ja todella nopeasti… Jos silloin joku olisi maininnut, että muutamien vuosien päästä voin puhua tietokoneen avulla videopuheluja vaikka Intian perukoille, en olisi varmaan uskonut. Tai että kirjoittelen jossain vaiheessa tällaista verkkopäiväkirjaa nettiin kenen tahansa luettavaksi missä vain maailmalla.

Maailma muuttuu, Eskoseni, mutta pulmia riittää silti.

Parasta siis vain istua alas ja ruveta kirjaamaan mitä työvälineeltäni vaaditaan. Ja toivoa, että tämä kone ei sano työsopimustaan irti nyt ainakaan ennen kuin lista on valmis!