Kohtaaminen viime maaliskuun lopulla; tarinaa hieman jälkijättöisesti.
Ensimmäinen tiikerini
En tiedä kuka sen ensin huomasi, ehkä jeepin kuljettaja, joka pysäytti auton. Yllättäin se tiikeri vain seisoi siinä tiellä, juuri menosuunnassamme. Kaikki vain tuijotimme hiljaa, ihailimme ja ihmettelimme onneamme, samalla kun asettelimme kameroitamme laukaisuasentoon. Tiikeri asteli kaikessa rauhassa tien vierellä olevan puun juurelle ja asettui siihen makaamaan, katse meitä kohti. Me neljä jeepin matkustajaa sekä oppaamme ja kuljettajamme hymyilimme suupielet korvissa.